keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Minä kasvatajana

 Tässä tilanteessa ei ole oikeata vastausta miten lasta/ lapsia pitää kasvatta. Jokaisella ihmisella on oma näkemys tässä aiheesta. Lasten kasvatus on ja aina ollut aika kova puheen aihee. Jokainen kasvattaja, vanhempi tietää itse parhaiteen miten lasta kasvatettaan. Mutta usein tulee vaikka mitään palauteita koska ei kaikki hyväksy sama kasvatus metodika ku toisella.

 Minä kasvatajana, saa minua mietimään ja mietimään mitä teen oikein ja miten pitää kasvattaa. En ole varma että mun ajatukset ovat oikeita, mutta kuitenki uskallan kertoa oman mielenpiden ja näkemyksen tästä isosta asiasta.

 Lapsena kun olin näin paljon vääryttää itseänä kohtaan ja samalla ajattelin että minusta ei tuu saman lainen kasvataja, vanhempi kun minun omat vanhemmat. Monen vuoden päästä aloin pikku hilja ymmärtämään miks vanhemmat olivat niin tiukkoja minua kohtaan, miksi minulta on kieletty aika pajon asioita ja olenki nykyään kiitollinen heille.

 Silloin kun synnytin lapsen ja katsoin hänet päässä pyöri ja edelleen tottakai pyörii vaikka kuinka monta kysymystä ja ajatusta mitä teen tämän lapsen kanssa, miten minun on kasvattavana hänet että hänestä tulisi kunnollinen ihminen joka menestyy vaikka missä vaan.

 Haluan kasvattaa lapsen täydessä rakkaudessa, kunnioituksessa itseän ja muita ihmisia kohtaan. Haluan kasvattaa lasta olemaan itsennäinen, opettaa hänelle erillaisia taitoja, kuten oppimaan ymmärtämään musikkia, taidetta, urheillua. Tämä tehtävä ei ole helpo, lapsen on pärjättävä myös hyvin koulussa että hänen ei tarvitse niinku minun mietiä mihin hakee että opintopisteitä olisi riittävästi.

 Kasvattajalla on iso vastuu pienestä ihmisesta tehdä hänestä kunnollisen ihmisen, ettei myöhemmin tarvisi mietiä mitä on tultu tehty väärin että se pieni ihminen ei pärjäkää elämässä. Kasvatajan tehävä ei ole helpo, äitinä pitää kasvatta 1-5 lasta, mutta opettaja, avustajan, ohjajan vastuulla on paljon enemmän lapsia jotka pitää opettaa ja kasvatta, nii tulee todella paljon kysymyksi ja ajatuksia miten pitää opettaa ja kasvatta oikein. Päässäni edelleen pyörii monta monta kysymystä mitä teen ja miten kasvatan. Siitä ei voi sanoa ennen ku alkaa kasvattaa lapsia. Tähän mennessä voin sanoa että olen pärjäny suht hyvin, oma lapsi voi hyvin ja on oppinu jo paljon taitoja, mutta silti mietin miten saan jatkossaki tekemään asioita oikein. Työharjoittellussa näen tietyissä lapsissa jo ison muutoksen heidän käyttöksessä, ja olen ylpeä koska tiedän että tietynä hetkenä tein oikein ku laitoin lasta hetkeks rauhoitumaan omalle paikkalle ja pitänyt pienen mutta tehokan keskustellun lapsen kanssa, siitä päivästä lähtien lapsi oli kunnioitettava minua kohtaan, kuunteli jos minulla on asia, eikä enää ollut epäkohtelias minua kohtaan. Iltapäiväkerhossa minulla on vaan se pieni aika olla heidän lasten elämässä ja tehtävänä on paljon, tehtävänä on katsoa että läksyt on tehty oikein, tervellinen ruoka on syötty, askartelluissa on tullut uusia taitoja ja ulkoilman happea on saattu. Sen on hoidettava vaan neljassa tunnissa. Aika on vähän ja tehtävä on paljon. Myös on katsottava että lapset käytäyttyvät ystävällisesti ja kunnioitettavasti ohjaji ja toisia lapsia kohtaan. Aina välillä jossain kuuluu huuto ja itkua, silloin on selvitettävä mitä on tapahtunu, kuka on oikeassa ja saada lapsia sopimaan toisten kanssa. Opettan lapsia pyydämän toiselta anteeks, ja samalla antaa anteeks. Ollaa kohtelias että ruokaillun jälkeen ei lähdettään muualle vaa kiitettään ruoasta. Opettaan lapsia olemaan jonossa, eikä ohittella. Kasvattajan rooliin kuuluu paljon enemmänki mitä täällä hetkellä teen, mutta ne huolet ja tehtävät tulevat sitten kun on se aika.

 Jatkuvasti pitää kehittää itsensä paremmaksi kasvattajaksi, lukea kasvatus kirjoja, lehteja. Kuuntelemalla toisten mielipideitä, vinkkeja ja kokemuksia samasta asiasta. Haavanoida lapsia ja sen mukaan tehdä oman suunnitelman missä se lapsi pärjää paremmin ja missä heikkommin että voisin tukea hänet pärjää ja oppimaan uusia asioita.


 En osa sanoa miltä mieltä olet tästä minun tekstistä, mutta kertoin omia ajatuksia ja näkökulmia asiasta. En ole enkä tule ikinä olemaan se täydellinen kasvattaja, mutta ajan myöttä tulee kokemuksia ja viisauksia tässä kasvatus asiasta. Olen vasta alussa ja minulla on paljon opetteltava, ja sen teen myös mielelläni! Vielä pienenä en olisi ikinä ajattellu että päätyn tälle alalle ja otan sen vastun olemaan hyvä ja esimerkkinen kasvattaja. Mutta nyt tiedän että olen oikeassa paikkassa, tämän on se asia mitä haluan tekemään jatkossaki. Toivon että minulla on tarpeks voimia ja viisauksia tässä asiassa. 

tiistai 26. marraskuuta 2013

Julius tykkää, mutta mä en....

On jo nyt ikävä kesää, niitä lämpimiä ilmoja, aurinkoa ja ku ei tarvi pukeutua itseän ja lasta pingviineksi! En vaa millä viihty näissä lämpimissä vaatteissa, toppa takkissa, ihme rumissa talvi kengissä. Talvi takkeja vielä löytyy heinoja, mut ei kengiä! Talvi kengät on aina rumia! Hyi hyi hyi....
On niin masentava ku ulkona on kylmä, ja tämä on vasta alkua, jos en nyt jo kestä näitä ilmoja ja pakkaisia, nii miten selviytyn ku on -10 ja enemmän pakkasta? :(
Helpo lapsille, heillä on toppavaatteet, eikä heillä oo väliä mitä on päällä, tärkeä että on puettu lämpimästi :D
Tänää just just selviäsin puol tuntia ku Julius juoksenteli puistossa, siitä lapsen ilon määrä.... <3 Voi että ku lapsi nautii ja odottaa kunnon talvea!!......... toisin ku äiti.. :D
On nyt todella kaunista ulkona ja kohta on vielä kaunempaa ku on paljon lunta ja rauhallinen ilta... mut miks pitää olla niiiiiin kylmä?? :( ☆☆☆
Nojoo onneks Suomess talvi ei kestä ikuisuuden toisin ku Siperiassa...  Mutta odottaan jo nyt kesää ♡♡♡

maanantai 25. marraskuuta 2013

Mitä laihduttaja tarvitsee?

Ensinnäki laihduttaja tarvitsee kunnon MOTIVAATION! Ilman sitä ei mikään asia tulee ikinä onnistumaan.
Ennen ku ryhdyt laihduttamaan, mieti rauhassa miks haluat laihtua, mitä saat siitä ja miten se tulee vaikutamaan sun elämään. Sulla pitää olla tavottee, mutta älä asettaa kuitenkaa liian korkeatta tavotettaa, vaa pikkuhilja, ensin 5-10 kilo jne.
Laihdutumiseen menee aika, eikä se hetkessä tapahtuu. Joilla ihmisella saata jumittua paino paikkalle, joilla se vaa putoa. Se riipuu ihmisesta, kuinka aktiivinen se on ja kuinka hyvin aineenvaihdunta toimi.
Ei saa ikinä luovuttaa, vaa pitää joka kerttaa tsemppattaa itseän jatkamaan ja kovempaa!

Veden juominen on yksi tärkeimistä asiasta! 2-3 litra päivässä! Jos olet liikentessa, muista vesipullon mukaan.
Muista myös syödä säännöllisesti, 3 tunnin välein, 5-6 kertta päivässä pienet ateriat.
Jättä pois ylimääräiset rasvat ja hiilarit minimiin. Syö paljon salatteja, proteineja, hedelmia ja marjoja. Muista myös maito tuoteita, kalsiumin saanti on todella tärkeä luiden kannalsta.
Syö vitamiineja!

Muista myös säännöllinen nukkuminen, jos et nukkuu, oot liianki väsynyt pysyä diettillä ja treenata.

Muista että dietti on 70% ruokavalliotta ja vaan 30% liikunta!

Muista aeroobista ja lihaskuntoa, 3-5 kertta viikkossa. Älä kuitenka rasittaa itseään liika.

Usko itses nii sö onnistut aina! Älä luovutta! ♥





3/7 viikkoa takana

Nonnii ollaan jo puolessa välissä diettiä!!! Ja pakko kehua että hyvin on mennyt! Viikkossa lähti 800g ja koko ajalta 4.7 kiloa. Eli olen jo tavotteen puolessa välissä.
Viime viikon syöminen joina päivänä on vähentyny eikä ruoka maistunu, mutta täällä viikkolla pitää parantaa sitä syömistä :) Viihdoin ja viimenki löysin sali ohjelman eli voin viihdoin aloittaa kunnon sali treenit!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Syntärit ja hyvä ruokaa ♡

Tänää meitä oli kuitsutu J puolsiskon lapsen syntäreille. Pieni rinsessa täytti 4v. Juhlat olivat pienet ja tosi vihtyisiä. Oli tosi hyvä tarjoillua. En kuitenka viitinyt kuvia ottaa niistä ruoista. Mutta ainaki itte maistoin siellä sieni ja kinkku piirakkan. Siellä oli myös liianki hieno näköiset muffinsit, niitä en sit syönyt ku pelkäsin et ne on liianki makeita. Myös oli sipsit, keksit, karkkit ja tottakai kakkua. Julius sitten mielläni söin muffinsia, karkkejä ja keksiä :D
Sen jälkeen kokkaltii J kanssa lasangea. Siis se oli eka kertta ku sen tein ja pakko myöntä että se oli todella hyvä! Kaikki söi se masut täytteen ;)
Meillä on J kaa sunnuntaisin sellainen rentto syömis päivä. Ku koko viikkon ollaa diettillä nii sunnuntaina sitten syödän muuta hyvä ruokaa. Yleenssä herkkut pysyvät poissa, no paitsi tänää syntäreiden takkia.
No mut oli tänää oikein hyvä ja mukava päivä! Nyt aletaan katsomaan J kaa jonkun kauhuleffan ja sitten nukkumaan ♡

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Kavereita ♥

Jokainen meistä tarvitse kavereita, oli se lapsi tai aikuinen!
Tänää kävimme Juliuksen kanssa syömässä Subways, ku piti tavatta sen isän ja juttellaa mun saliohjelmasta.
No saliohjelma ei ainakaa täällä hetkellä vielä oon kunnossa, että nyt sitten treenan sen mitä osan, toistaiseksi. Mut joo, takaas aiheseen. Diettillä ku oon en voi enää syödä mitään vaa kuten ennen, sen takkia tilasin sieltä salattin ja kastikke myös jäi pois. Nyt kyllä pakko myöntää että se oli todella hyvä :D




Sen jälkeen mun piti käydä ihan pikaisesti kaupassa, mutta käviki toisiin, jumituin ostarille koko illaksi. Kävi sitten näin ku kaupassa törmäsin yhen mamma facebook kavein Marin ja hänen tyttön. Because Im a Mom on hänen blogi. Oli suunnitelmissa ennenki nähdä, mutta emme sitten saanu sovittu mitään aikoja.
Oli todella kiva nähdä, lapset tutustuivat ja pääsivät leikkiä keskenään. Voi että ku ne pikkuset olivat niin suloisia yhessä ♥



Oli myös aika hassua selvittää että lapsilla on syntärit samana päivänä, mutta Julius on Sofia vuosi vanhempi.
Koko illan pyörimme ostarilla, jutteltii ja nauroimme näiden söpöen lasten touhumista. Jossain vaiheessa kävimme sitten istuu kahvillaan puolelle ja ottimme lapsista kuvia. Oli ihana ku Julius sanoi että se (Sofia) tulee istumaan minun viereni♥ Pikkuset kävelivät käsikädessä ja halasivat toisia =)




Mutta oli kyllä todella kiva ilta! Toivottavasti nähdään pian uudestaan♥

Fitnesstukku.com


Oon jo aemmin kuulut tästä sivusta, ja käynyt parisen kerttan kurkkimaan siihen, mutta ei täältä kertta!
Nyt löytyi viihdoinki vaikka mitään tilattava! Tuntuu vaa että ostoslista vaa kasvaa ja kasvaa, eikä mitään vois jättä pois :D Tässä ois muutama tärkeämpää:


Eli Whey-80 proteiini! Tunnen ihmisia jotka käyttää tätä, ja itseki oon kokeillu sitä.
 En oo kertakaa sitten kuulunu tästä huonoa palautetta, eli tälläisen minttusuklana pitääis tilatta!




Vahva virheä tee! Sitä oon itseki joskus kokenut, toimi rasvaan poltajana.


Tai sitten tämä, mega fat burner!

Mega Fat Burner on Biotechin Pink Fit -sarjan painonpudotusvalmiste,
 joka sisältää makeanhimoa hillitseviä, termogeenisiä ja piristäviä ainesosia! 
Kyllä ainaki mua kiinnostais tämän kokeilla 


Optimum Nutritionin Opti-Women sisältää tärkeitä 

vitamiineja ja mineraaleja sekä yrttejä ja muita erityisesti naisille sopivia aineosia.



Tälläiset seksikkät rannentuet kiitos mulle! ♥


IIIIhanaaa vesipullo ♥



Beurer Sykemittari, PM25
Paranna kuntoasi, pudota painoa tai tarkkaile vain harjoitustasi.
Aloittelijat ja aktiiviset urheilijat voivat tavallisten tietojen lisäksipitää silmällä paljon muuta.
 Helppo käyttää, tyylikäs, sopii niin miehille kuin naisille.

PM 25 Sykemittarin toiminnot
  • EKG-tarkka sykemittaus
  • analoginen siirto
  • kalori- ja rasvakulutus
  • aika ja päivämäärä
  • hälytyskello ja sekuntikello
  • vedenkestävä 30 m


Ja sitten tälläinen kroppa kiitos! Tälläisen ei saa sitten mistään tilattu, vaa kovalla treenilla ja tiukkalla ruokavalliolla ;)



Että tälläistä ois tarkoittus jossain vaiheessa saada tilattu... 
Onko teillä minkälaisia kokemuksia näistä tuoteista ja tästä sivustosta ylipäättänsä?  Onko muuta suositelttava? 

tiistai 19. marraskuuta 2013

Silti iloinen!

Vaikka ulkona sataa, vaikka aurinko ei paista, vaikka onki kylmä, mulla on silti mahtava fiilis!
En vaa osaa selittää sitä, mutta en näe mitään syyttä olemaan surullinen.
Nukkuin pari viimeistä yötä pitkästä aika enemmän ku hyvin pitkästä aika! Ja kyllä huomaan ku oon saanu hyvin nukuttu, nii mieli on koko päivän parempi.

Juliuksella on tänää sisäliikunta pphoidossa, nii poika lähti todella iloisena sinne, itte nyt otan vielä viimeisen tunnin enne töiden lähtöä todella rennosti. Kohta pitää laitaa täks päiväksi ruokaa, meikkaa ja tunti on sitten mennyt, töihiin töihiin. Onneks täältä kestää 10 min kävellä sinne, ei yhtään haitaa sadessa mennä =)

No mutta ei mulla ollu muuta asia, ajattelin vaa jakaa teille mun ihanan fiiliksen tälle sateiselle päivälle ♥




maanantai 18. marraskuuta 2013

2/7 dietti viikkoa takanaa

Eli tänää sitte alkoi kolmas viikko tätä diettiä! Aivan mahtava fiilis oli ku kävin aamulla katsomassa painoa, nii viikkossa lähti sitten 1.4kiloa, eli parissa viikkossa lähti huikkeat 3.9 kilo!!! Oon nii iloinen siitä  ja innossa odottaan lisää tuloksia. Motivaatio on korkkealla, luovutta en myöskää ajo! On sellainen fiilis että pärjän ja selviytyn mistä vaan! ;)

lauantai 16. marraskuuta 2013

Mitä Juliukselle kuuluu? myös perjantai päivän kuulumisia :)



Juliukselle kuuluu todella hyvin! Poika kasvaa ja kehittyy todella hienosti joka päivä :)
Julius on oppinut laskemaan jo 20, höpöttelee ja lauleskelee. Palapelit ja piirtäminen on pojan suosikki puuhaa. Kerran viikkossa Juliuksella on herkku päivä, lauantaisin poika saa vanukasta ja tikkarin.
Julius ei tullu yhtään äitinsä syömiseen suhteen! Mä oon todella nirso ihminen, eikä kaikki ruokaa kelppaa mulle, toisin ku pojalle. Juliukselle syö mielelläni ja paljon. Aamuisin jo kuuluu: äiti, minä haluun aamupuuron♥
Julius on todella iloinen, energinen ja positiivinen poika.. Joka päivä kotona kuulee sen naurua, laulamista, näkee tansimistä, hyppimistä, myös tulee paljon haleja ja pusuja ♥
Nukkuminen on todella helpoa, riittää ku vien Juliuksen sänkyyn, sanon hyvää yötä, nii poika heti laitaa silmät kiini ja nukkuu. Välillä yöisin saataa tulla mun viereen nukkumaan, mutta muuten nukkuu läpi yön omassa huonessa. Julius myös pukee ja riisuu itsenäisesti. Hän on muutenki todella reippas ja itsennäinen poikaa ♥



Perjantaina oli vähän poikkeus päivä, nii me käytti Juliuksen kanssa mun kaverin luona jota en oo nähnyt todella pitkään aikaan. Julius oli todella iloinen ku pääsi myös leikkimään kaverin lapsen kaa. Ollaan tunteneet toisia jo silloin ku meijän lapsen olivat alle 6kk vanhoja. Tutustuimme äiti-vauva ryhmässä. Oli kyllä ihana nähdää eilen ja vaihtaa kuulumisia :) Ens viikkolla ois tarkoittus myös nähdä ♥
Ensi viikkolle meijllä on paljon suunnitelmia Juliuksen kanssa, että tulee olemaan aika kiireinen viikko :)




keskiviikko 13. marraskuuta 2013

TOIVEPOSTAUS: Miksi muutin Suomeen?

Kesä 2004, olin just täyttänyt 13v, mulla oli aivan ihana kesää silloin. Silloin jo kevällä tiesin että on tulossa muuto Suomeen, mutta en osanu oikein sitä kuvittella tai käsittellä.
Suomi oli mulle tuttu jo lapsuudesta lähtien, mummo muuti Suomeen jo silloin ku olin ihan pieni, sen jälkeen jokaisen loman olen vietänyt mummon luona. Ala-astella ku olin isä lähti töihiin Suomeen. Tästä aiheesta en sitten ajo sen enempää kertoa, mut nyt siiheen muuton takaas. 
Lapsena aina tykkäsin käydä leireillä, nii siinä kesänäki olin. Sen jälkeen ku tulin kotiin, en meinanu tunnista meijän asuntoa, lähes kaikki tavarat oli jo lähteneet Suomeen. ei mennyt kauan aikaa ku koko meidän perhe nousi laivaan ja sanoa hyvästi Viro.. 
En osa sanoa mitä silloin ajattelin, vasta myöhemmin alkoi olla ikävä ja haikea olo..
Mulle oli pieni shokki ku mulle kerrottiin että Suomessa koulut alkaa jo elokuussa. Virossa ja Venäjällä kaikki menee kouluun 1.9 mutta näköään ei täällä..
Ylä-aste mihin menin oli mulle jo entistä tuttu, tiesin miten sinne mennään yms koska mummo asui ennen lähellä sitä koulua Helsingissä.. 
Koulussa kaikki oli niin uutta mulle, päätyin vuodeksi valmistavalle luokkalle, silloin olin ainoa venäjän kiellinen siinä luokkalla.. Alku oli vaikea, koska en vaa ymmärtäny mitä opettaja puhuu, kysyy yms.. 
Mutta jo seuraavalle vuodelle siirtyin normalli suomalaisen luokkalle 7a 
Kielen takkia mulla on ollu ja edelleen on vaikeuksia koulussa kuten biologia, fysikka yms en vaa ymmärrä niitä sanoja, termeja, vaikka kuinka opettaja sen selittäisi... 
Mutta joo kuitenki pääsin perus koulusta läpi, ja pääsin amikseen opiskelemaan.
Täällä Suomessa oon kokenut aika paljon vastoinkäymisiä ja usein mietinyt miksi piti muutaa tänne, koska aina tuntuu että Virossa olin onnellisempi.. Mutta meni kuitenki aika ymmärtämään että siellä oli toki kiva asua, mutta ei aikuisena enää. Siellä ei ole mitään hyvä tulevaisuutta, kunnon töitä ja koulutusta. Lapsena olin vaa niin onnellinen, että sitä ei ymmärtänyt.
Tänne muuto oli rankka kokemus, mutta vanhemmat toi meidät tänne että me saadais parempaa elämä...

tiistai 12. marraskuuta 2013

TOIVEPOSTAUS mun kotimaasta ja äidinkielestä

Joku aika sitten yksi lukijoista pyysi minua kirjoittaa tästä aiheesta nii vasta nyt pääsen tekemään tämän postauksen :)

Eli olen syntynyt Virossa, erittäin pienessä kaupingissa, Kohtla-Järve joka on idä-virossa, 153km Tallinnaan päin. Virossa pääkieli on tietenki viro, mutta idä-virossa sitä kuulee aika vähän, lähinä puhutaan venäjä. Kohtla-Järvestä n 65-70 km Venäjän rajalle. Viro on kuulunut jossain vaiheessa Neuvostoliiton, ja siitä se venäjän kieli sinne on tullut. Mutta jos mennään etelä Viroon päin siellä et sitten kuule mitään muuta ku viroa.

Kohtla-Järvessä opiskelaan viroa samalla tavalla ku Suomessa ruotsia. Meillä oli vaan yksi viron kiellinen päiväkoti ja peruskoulu ja lukio yhdessä. Vanhemmat yrittivät laittaa mua viron kielleseen päiväkotiin, mutta sinne otetaan vaa niitä lapsia joiden koti kieli on viro ja he sitten pääsevät viron kiellesen kouluun.

Virossa ehdin käydä päiväkotin ja ala-astetta. Koulua kuitenki vaihdoin kaksi kertta, 1-4lk olin samassa koulussa ku mun äiti ja hassuna meillä oli sama luokkan valvoja. 5-6lk olin sitten paremmassa tasoisessa maksullisessa koulussa.

Viron kieltä en sitten saanu mitenkää päähän, mulla on todella huono kielipää, en es taju miten oon oppinu suomen kieltä?! Joojoo ei sekään oo täyellinen ja täynnää virheitä.. :D

Kotona puhun Juliukselle päänsäntöisesti suomea, koska venäjä puhun vaa vanhempien kanssa ja parin kaverin kaa. Oon vaa niin tottunu puhumaan ja ajattelemaan suomeks.. Toki yritän lapselle venäjäki opettaa, ja jotain pientä pikkuselle on jäänyt päähän, mut eipä sillä ole kiirettä :)

Tässä nyt tulee vielä muutama kuva mun koti kaupungista.. Vaikka siellä ei oo mitään muuta ku köytyttää, on mulla silti ikävä sitä paikka..♥


Eli tämä on kaupungin kultuuri talo, tässä aina välillä järjestetään erillaisia tapahtumia lapsille ja aikuiselle, siellä myös tarjotaan erillaiset kerhot ja harrastuksia. Itte harrastin siellä laulamista ja tanssimista. Äitiki harrasti tässä tanssia :)


Meinasi itkut tulla ku näin tämän kuvan.. Tässä talossa on vietäny kahden vuoden aikanaa aika paljon aikaa, tässä talossa sitten harrastetaan telinevoimistellua! Siellä on tullu vuodettu paaljon kynnelleitä, mutta silloin ku onnistuu kisoissa, kaikki kynnellet olivat sen arvoisia! Mua niin kaduttaa että jättin sen ihanan harrastuksen keskeen...


Tässä talossa mis on portat ja avattu ovi on se mun talo!! Tämä on pieni 2 kerrokseinen talo, me asuimme toisessa päässä toisessa kerroksessa ja tässä ovessa ainaki ennen oli kenkä kauppa, nykyään en tiiä mitä siellä on...


Tässä on meijän asunnon ovi...

Tältä näyttää rapukäytävän ovi.. Tässä ala kerrossa on leipomo ja talon toisella puolella on kahvila


meijän parvekke.. ikkunat näyttävät uudenlaiselta, meidän muuton jälkeen on tullu remonti siihen. 
Äiti otti ne kuvat just vkloppuna ku kävi siellä


Tälläiset rappukäytävät siellä on, ussein ne on täynnää kuvia, kirosanoja yms ja ussein siellä ei ole valoja... Arvatkaa miten pelotti välillä mennä sinne? :D


Tämä kauppakeskus näkyi meijän ikkunnoista, meijän talo on sitten oikealla puolella ( valkoinen auton lähellä) Ennen siinä rakennuksessa oli oli leffateatteri, vanhemmat kävivät siellä leffoissa. Nyt ala kerrossa on ruoka kauppoja ja ylä kerrassa on vaatteita, kirjoja, meikkejä, lelukauppa yms..


Tämä on se virokiellinen peruskoulu ja lukio ;) Näyttää mielisairalalta, mutta ei oo


Eduskunta talo/ kaupungitalo... Tämän talon vastapäättä on on iso vapauspatsas ja patsan takana on pieni kävelypuisto


Tässä on sitten se patsas on :)


Ja tämä on se puisto, näitä vesiputouksia on siellä muutama, se puisto alkaa meijän talolta lähellä ja sitä pitkiin pääse kulturi talolle..

Tämä on bussi asema, sori en saanu parempaa kuva


Tämä on sitten mun ja äitin peruskoulu. tässä olin 1-4 lk =) tätä koulu ei tuu ikävää :D


Ja loppuksi vielä tälläinen kuva! 

Oli todella kiva tehdä tämän postauksen, toki tuli paljonki kynneleitä ja haikea olo.. Mutta elämä jatkuu aina
kohti parempaa.. Olin vietäny tossa kaupungissa ihanat 13 vuotta, enkä tuu ikinä unohtamaan sen, 
sehä on mun rakas kotikaupunki missä vietin lapsuuden, kävin tarhassa ja koulussa, oli paljon 
harrastuksia ja kavereita.. Kaikki mun pikku veljet ovat myös syntyneet siellä.. 
Harmi ku mulla ei oo kuvia meijän kämppästä, mutta mun mielessä ja ajatuksessa se edelleen on! ♥