Loma on täällä hetkellä pelkkä unelma... Pari viikkoa sitten kouluissa oli syysloma, kaikkilla paitsi meillä, meijän loma on menny töiden teossa ja ensiapu kursissa.. Nyt alkaa tuntua että voimat on jo loppussa, viikkon loma ois just nyt enemmän ku tarpen.. Aamuisin alkaa olla jo vaikeatta nousta ylös ja tekemään sen mitä pitää.. Tänääki nukkuin 2 tuntia pidempä ku piti, eikä se poistanu mun väsymystä.. Kaipan viikkon rauha, et voida aamuisin pojan kaa ottaa rennosti, syödä aamupalat ilman kiireitä, lähteä ulos silloin ku siitä tuntuu yms...
Välillä mietin mikä kiire mulla oli palataa koulun penkkille? Julius oli vasta vuosi ikäinen ku meni pphoidoon, ja itte kouluun... Siis mikä kiire mulla oli?? Ois pitäny olla ainaki vuoden kotona, nautia päivistä rauhassa, ilman kiireitä.. Voi niitä aikoija, ikävää ikävää ikävää!!
Nyt ei voi mitään, pakko vähän laitaa naama kuntoon ja marssii töihiin.... hopi hopi, en jaksa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti